Mobiilipelaamisen nousu

Uusinta uutta pelien maailmassa on nyt mobiilipelaaminen, eli toisin sanoen pelit, jotka toimivat kannettavissa laitteissa: tableteissa, älypuhelimissa ja pian varmasti myös esim. älykelloissa. Tämän hetken yleisimmät laitejärjestelmät ovat Android ja iOS, joille molemmille on saatavana valtavia määriä erilaisia pelejä, kuten tietysti myös muitakin sovelluksia. Kolmas älylaitteiden yleinen käyttöjärjestelmä on Windows, ja siihenkin on jo saatavana runsaasti erilaisia pelejä ja muita sovelluksia.

Pelien lataaminen ja asentaminen laitteeseen on nykyään hyvin helppoa, lähes automaattista. Tämä on varmasti yksi merkittävä syy mobiilipelaamisen suosion nousuun, sillä aikaisemmat mobiilipelit (joita on ollut markkinoilla jo varsin kauan, aina alkaen Nokia-puhelinten peleistä ja sovelluksista 1990-luvun alusta) olivat hankalasti löydettävissä ja niiden asentaminen puhelimeen oli haasteellista, ja joskus asennus ei useammankaan yrityksen jälkeen edes onnistunut. Nykyään mobiilipelit on helppo löytää, ne asentuvat helposti ja toimivat hyvin.

Mobiilipelaaminen onkin viimeisen 15 vuoden aikana noussut käytännössä tyhjästä miljardiluokan kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Esimerkiksi Business Degreen mukaan vuonna 2011 mobiilipelien liikevaihto oli yli 11 miljardia dollaria. Mutta kuvaavaa on se, että vuonna 2013 se oli jo 17 miljardia, eli se on kasvanut 6 miljardia (n. 55 %) kahden vuoden aikana. Toisin sanoen on selvää, että mobiilipelaamisessa liikkuu paljon rahaa. Entä miten tämä näkyy loppukäyttäjälle, eli itse pelaajalle? Monet pelit ja sovellukset ovat maksullisia, ja maksu voi olla joko kertaluontoinen latausmaksu tai kiinteä kuukausimaksu. Erikoistapauksia lukuun ottamatta pelit maksavat yleensä muutamasta eurosta ylöspäin.

Mutta monet pelit, kuten muutkin sovellukset ovat kuitenkin täysin ilmaisia, ja ne pystyy lataamaan jos on vain rekisteröinyt itselleen käyttäjätunnuksen Appstoreen tai muuhun vastaavaan palveluun. Ilmaisissa peleissä tuottoa syntyy useimmiten jotain muuta kanavaa kautta, joista yleisin ovat mainoksista saatavat tulot. Pelin myyjä asettaa siis pelaajan näkyville mainoksia, joista myyjä saa tuloa. Tämä liittyy itse asiassa toiseen merkittävään virtuaalikaupan mukana tulleeseen ilmiöön, nimittäin ns. Freemiumi-malliin. Tällöin asiakas saa käyttöönsä ilmaisia palveluita, kuten esim. pelejä, ja vastaavasti sitoutuu yrityksen tuotteisiin mm. sosiaalisen median kautta.

Monet suomalaiset peliyritykset ovat olleet mobiilipelien pioneereja, ja ne ovat merkittävä markkina-alue suomalaisille pelitaloille vielä nykyäänkin. Ensimmäiset suomalaiset mobiililaitteilla, eli käytännössä GSM-puhelimilla pelattavat pelit ajoittuvat 1990-luvun loppupuoliskolle matopelien aikoihin. Kun matkapuhelimiin alkoi tulla uusia ominaisuuksia, kuten datasiirto, WAP, värinäytöt ja multimedia-tuki, ryhdyttiin kehittämään myös monipuolisempia pelejä alkuvaiheen tekstiviestipelien rinnalle. Merkittävin tekijä mobiilipelien kehittymiseen oli kuitenkin puhelinten käyttöjärjestelmien yhdenmukaistuminen iOS- ja Android -perheisiin, ja tämän myös myös puhelinten selaimen ja muiden ohjelmistojen kehittyminen.

Sekä perinteiset konsoli- ja PC-pelit, netti- ja mobiilipelit ovatkin luoneet Suomeen kokonaan uuden tuotantoalan, nimittäin peliteollisuuden. Se on eräs merkittävimmistä suomalaisista IT-sektorin vientialoista tällä hetkellä. Voit lukea lisää suomalaisesta pelituotannosta artikkelista Suomalainen peliteollisuus.